SOOPAn logoSOOPA ry, Oulun yliopiston partiolippukunta

Syysvaellus

SOOPA järjestää vuosittain syysvaelluksen elokuun lopulla tai syyskuun alussa joko Suomen, Ruotsin tai Norjan tunturialueille. Syysvaellus tarjoaa haastavia maastoja, vaihtelevia säitä ja huikaisevaa väriloistoa. Ruska on usein aluilllaan ja marjat kypsiä poimittaviksi.

Maasto

Sulan maan aikana maastot voivat vaihdella helposta tunturivarvikosta erittäin hankalakulkuiseen rakkakivikkoon tai vetiseen suohon. Myös isot joet ja muut vesistöt voivat aiheuttaa mutkia matkaan.Purot ja pienemmät joet ylitetään kahlaamalla. Erityisesti syysvaelluksella kartalle suunniteltu reitti voi näyttää yksinkertaiselta ja lyhyeltä, mutta muutaman kilometrin taivaltamiseen voi yllättäen kuluakin koko päivä, sillä maasto vaikuttaa etenemisnopeuteen todella merkittävästi. On myös hyvä tietää, että saman karttamerkin merkitys vaihtelee maittain ja alueittain hyvinkin paljon. Esimerkiksi Norjassa kaikkialla avotunturissa voi olettaa olevan rakkaa ainakin jonkin verran, kun taas Suomessa kivikkoinen maasto on yleensä merkitty kartalle erillisellä karttamerkillä.

Sääolosuhteet

Tunturissa syksy alkaa jo elokuussa. Säät voivat vaihdella laidasta laitaan: viikon aikana ehtii hyvin olla tuulta, tyyntä, sadetta ja poutaa ja varsinkin öisin lämpötila voi laskea nollan alapuolelle. Vuoriston vesisadekosteuden ja tuulisuuden takia syysvaellus voi olla tuntumaltaan vuoden kylmin reissu – lämmintä vaatetta ja vedenpitäviä kamppeita siis mukaan! Lumisadekaan ei ole mitenkään poikkeuksellista elokuun lopulla. Syysvaelluksen kohteet on usein valittu niin, että autiotupia ei ole joka yöksi tarjolla ja yöpyminen sujuu siis useimmiten telttaillen. Varsinkin öisin lämpötila voi laskea nollan alapuolelle, joten makuupussin alustoineen tulisi kestää pikkupakkasta. Joskus on toisaalta sattunut muutamia lämpimiä päiviä, jolloin on voinut vaeltaa T-paidalla lähes kesälämpötiloissa.

Liikkuminen

Vaelluksella liikutaan jalan ja ryhmästä riippuen matkaa kertyy 5-20 km päivässä tai viikossa noin 50 kilometristä reiluun sataan kilometriin. Osa vaelluspäivistä voi olla kevyempiä lepopäiviä ja jonakin päivänä voi käydä vaikkapa päiväretkellä, kalastamassa tai huiputtamassa läheisen tunturin. Arkistossa voi tutustua SOOPAn aikaisempien syysvaellusten reissukuvauksiin.

Ruokajärjestelyt

Ruoanlaittoa varten vaellusryhmä sopii keskenään ruokaryhmät. Ne ovat yleensä 2-3 hengen ryhmiä ja yhtä ruokaryhmää kohti on yksi keitin. Vaelluksella tarvitaan joka päivä aamupala, lounas ja päivällinen. Ruokaryhmät sopivat vaellusruoasta itsenäisesti. Katso lisäohjeita vaellusruoasta.

Voinko osallistua SOOPAn syysvaellukselle?

Vaikka sinulla ei olisikaan vielä vaelluskokemusta, niin se ei haittaa. Sillä syysvaellus on aloittelijaystävällinen tapahtuma ja ryhmässä vaeltaminen on turvallinen tapa kartuttaa kokemusta. Moni on aloittanut vaellusharrastuksensa SOOPAn reissuilla. Vaelluksella jakaudutaan kuntotason ja toiveiden mukaan pieniin, noin 2–6 hengen ryhmiin, jotka liikkuvat maastossa itsenäisesti itse suunnittelemiaan ja sopimiaan reittejä. Ryhmät pyritään muodostamaan siten, että jokaisessa ryhmässä on mukana myös kokeneita vaeltajia. Vaelluksella yövytään lähtökohtaisesti teltoissa.

Varsinkin ensimmäistä kertaa vastaavalle vaellukselle tai SOOPAn reissulle mukaan lähtevien kannattaa tutustua yleisiin retkiohjeisiin ennen lähtöä. Ohjeisiin on koottu muun muassa vinkkejä ryhmässä vaeltamisesta, pakkaamisesta ja varusteista sekä tietoa mahdollisista ongelmatilanteista vaelluksella ja niiden ratkaisemisesta. Myös kokeneemmille vaeltajille ohjeistus saattaa antaa uusia ideoita miellyttävämmän vaelluksen toteuttamiseen.

Millainen kuntotaso vaellukselle vaaditaan?

Vaellus vaatii kohtuullista fyysistä kuntoa ja vaeltaminen on sitä mukavampaa, mitä parempi kunto sinulla on. Ryhmiin pyritään kuitenkin saamaan samankuntoiset ihmiset, joten yleensä kaikenkuntoisille löytyy oma ryhmänsä. Jos sinulla ei ole minkäänlaista käsitystä omasta kuntotasostasi, voit tehdä jonkin kuntotestin arvioidaksesi kuntoasi vaellusta varten. Sopivia kuntotestejä voit katsella esimerkiksi sivulta yths.fi. Jos suoritat jonkin kuntotestin, kirjaa testin nimi ja tulos ilmoittautumislomakkeen Fyysinen kunto -kohtaan.

Maisemaa ja mäenlaskua

Joskus voi tulla luminenkin aamu (Kuva Tsingi East Kebnellä syksyllä 2007)

Varustelista syysvaellukselle

Vaelluksella tarkoitukseen ja vaihteleviin sääoloihin soveltuvat varusteet ovat tärkeät – etenkään riittävän sadevarustuksen tärkeyttä ei voi painottaa liikaa! Tämä lista ei ole viimeinen sana, vaan siitä voi myös poiketa. Älä kuitenkaan jätä pois mitään listassa mainittua varustetta, ellet todella tiedä pärjääväsi ilman sitä. Tarvittaessa kysy apua vaelluksen järjestäjiltä, ryhmänjohtajaltasi tai muilta kokeneilta vaeltajilta. Listassa mainittujen ryhmäkohtaisten varusteiden omistaminen ei ole välttämätöntä, sillä ryhmät muodostetaan siten, ettei yhteisiä varusteita jää puuttumaan. Jos henkilökohtaisia varusteita puuttuu, niitä voi kysellä kavereilta tai soopalaisilta lainaan. Vaelluksella yövytään teltoissa ja tätä varten SOOPAlla on kymmenkunta vaellustelttaa, joita lainataan vaellusryhmille ilmaiseksi. Elokuun lopulla voi olla jo pakkasöitä, joten makuupussin ja -alustojen tulee olla riittävän lämpimät teltassa yöpymiseen.

Pakkaa makuupussi ja vaatteet vedenpitävästi. Samoin kartta, kuivamuona, ensiaputarvikkeet ym. kastumiselle herkät tavarat kannattaa suojata kastumiselta. Rinkan paino yhteensä lähtiessä on noin 15-20 kg.

Omat varusteet syysvaellukselle

Henkilökohtaiset varusteet

rinkka ja rinkan sadesuoja rinkan tilavuus vähintään 60 l
makuupussi vähintään –5°C nukuttava
makuualusta yksi paksu tai kaksi ohuempaa, solumuovista makuualustaa voi käyttää myös istuinalustana
vaelluskengät, kumisaappaat tms. jalkineet, joilla kävely hankalassakin maastossa rinkka selässä onnistuu
kahluutossut, sandaalit tms. jokien ja purojen ylityksiin sekä leirikengiksi, esim. Crocs-tyyppiset jalkineet
vaellussauvat auttaa jokien ylityksissä, kivikossa jne.

Vaatetus

Tärkeää on suojata keho tuulelta, sateelta ja kylmältä. Valitse alusasuksi kosteutta siirtävää ja nopeasti kuivuvaa keinokuitua tai ohutta villaa (ehdottomasti ei puuvillaa). Lämpökerrastoksi käy fleece- tai villakerrasto ja päällimmäiseksi kerrokseksi tuultapitävät takki ja housut. Tuulenpitävät pipo ja käsineet sekä kaulaliina/kauluri ovat tärkeät. Kerrospukeutuminen helpottaa lämmönsäätelyä.

tuulenpitävä, hupullinen takki mieluiten kevyt tuulitakki, sillä kalvotakki hiostaa liiaksi hyvällä säällä
tuulenpitävät housut kosteuden hylkimisestä ei ole haittaa
sadevarusteet (takki ja housut) rankalla sateella kengät voivat kastua ilman sadehousuja, kun vesi valuu housujen läpi kenkiin – ja sitä sadetta tulee olemaan
taukotakki tarpeen mukaan
urheilukerrasto keinokuitua tai ohutta villaa
lämpökerrasto esim. fleece- tai villakerrasto
(urheilu)sukkia Ei puuvillaa sisältäviä. Voit ottaa mukaan myös villasukat, ne pitävät jalat lämpiminä leiritossuissa ja teltassa.
pipo tuulenpito välttämätön jos takissa ei ole huppua
käsineet lämpimät ja tuultapitävät, ota myös varahanskat
kaulaliina tai kauluri  
lippalakki tai lierihattu tarpeen mukaan
shortsit ja t-paita tarpeen mukaan

Henkilökohtaiset pikkutavarat

Passi,henkilökortti tai Kela-kortti Sairaustapauksessa Ruotsissa ja Norjassa sinulla on korttia näyttämällä oikeus ilmaiseen välttämättömään hoitoon tai Kela-korvaukseen hoidosta. Ilman korttia joudut mahdollisesti maksamaan kustannukset itse ja haet myöhemmin kulut vakuutuksesta.
kompassi välttämätön
kartta SOOPAlta
karttalaukku tai karttamuovi Pitää karttasi saatavilla kulkiessa sekä luettavassa kunnossa. Pakkaa kartta vesitiiviisti.
tulitikkuja Vesitiiviisti pakattuna. Varalta kannattaa olla useampi paketti mukana ja pakattuna eri paikkoihin.
puukko terävä
irtoremmejä tavaroiden kiinnittämiseen
roskapussi tai useampi vähintään omille, mutta toivottavasti myös kaverin roskille
muovipusseja tavaroitten suojaamiseen kastumiselta, hajonneiden tilalle ym.
otsalamppu tarvittaessa
laastaria ja rakkolaastaria  
särkylääkettä  
oma pysyväislääkitys  
huulirasva  
hammasharja ja -tahna  
nenäliinoja  
vessapaperia vesitiiviisti pakattuna, voit ottaa myös käsiendesinfiointiainetta
terveyssiteitä yllätyksiä sattuu, varaudu niihin
aurinkolasit  tarvittaessa
kynsisakset  
partiohuivi jos on

Ylellisyystavarat

Ylellisyystavarat eivät ole vaelluksella välttämättömiä, mutta jos tiedät jaksavasi kantaa niitä mukana koko vaelluksen, niin ole hyvä.

retkipyyhe ruokailuvälineille, tai kasvojenpesuun
kamera varusteineen, jos haluat kuvata
pelikortit  
terästermos luksusta kylmällä kelillä
kynttilä tarvittaessa pimeiden autiotupien valaisemiseksi
aurinkorasva  
kampa  
kosteuspyyhkeitä  
hyttysmyrkky  
korvatulpat herkille nukkujille

Ruokatavarat

Ota mukaan omat ruokailuvälineet ja riittävästi ruokaa. Ruoka painaa noin 0,5 – 1 kg / hlö / päivä. Ruoasta on tarkempaa tietoa Vaellusruoka-sivulla.

muovilautanen, muki, lusikka esim. kangaspussissa
juomapullo n. 0,5-1 litraa jos vettä on hyvin saatavilla, täyttä juomapulloa ei kannata kantaa koko ajan mukana
ruoat aamupalat, lounaat ja päivälliset (yleensä yhdessä ruokaparin kanssa), leivät jne.
mausteita suolaa, sokeria, lisäksi esim. chiliä, valkosipulia, pippuria
omat pikkunaposteltavat rusinoita, pähkinöitä, suklaata, karkkia, keksejä, kuivahedelmiä
omat juomat esim. maitojauhetta, kaakaota, kahvia, teetä

Ryhmäkohtaiset varusteet syysvaellukselle

Tasaisesti jaettuna yhteiset tavarat painavat n. 2 – 4 kg / hlö. Tarvittaessa painoa voidaan tasata, mikäli joku jaksaa kantaa enemmänkin. Jokaisen on kuitenkin varauduttava kantamaan oma osansa tarvittaessa. Sairastapauksissa saatetaan jakaa tavarat uusiksi siten, että potilaan tavarat jaetaan muille.

teltta Tunturikelpoinen. Jokaiselle ryhmän jäsenelle tarvitaan telttapaikka. Vaikka tarkoitus olisi hyödyntää tupia, on mukana oltava teltta, sillä tuvissa ei välttämättä ole tilaa tai tuvalle ei välttämättä päästä.
keitin ja kattilat Yleensä yksi keitin / 2 hlö. Keittimeksi käy Trangia sinolilla tai kaasulla, muu kaasukeitin tai bensakeitin.
polttoainetta keittimeen Sinolia 1 litra / vko / 2 hlö. Kaasukeittimiin seoskaasua n. 400 – 600 g / vko / 2 hlö.
ruoanlaitto- ja tiskausvälineet esim. kauha, vispilä, lasta ja tiskiharja
ensiapuvälineet Ota mukaan vain sellaisia, joita joku ryhmässä osaa käyttää. Hyvin pitkälle pääsee laastareilla, desinfiointiaineella, haavatyynyiillä, tukisiteillä, särkylääkkeellä yms.
korjaustarvikkeet Sen mukaan mitä varusteita on mukana. Vahvaa lankaa ja neula, jekkulanka ja jesari ovat suositeltavia.
kynä  
kronikkavihko SOOPAlta. Tarkoituksena on että kukin ryhmä pitää matkastaan kronikkaa, joka laitetaan SOOPAn nettisivuille. Erityisen hyödyllistä on kertoa yllättävistä asioista.
puhelin Vähintään yksi puhelin ryhmää kohti. Mukaan voi ottaa myös vara-akun.
GPS-laite GPS-laitteen voi ottaa mukaan ja sitä kannattaa osata myös käyttää. Ei kuitenkaan korvaa karttaa ja kompassia!
kirves tarvittaessa

Muuta: Varusteet saunakassiin

Vaellukseen kuuluu viimeisenä päivänä ennen kotiin lähtöä sauna ja ruokailu, joten sitä varten mukana on hyvä olla uusi kerrasto puhtaita vaatteita mukana. Saunakassin voi jättää vaelluksen ajaksi linja-autoon tai vastaavaan järjestäjien ilmoittamaan paikkaan. Saunakassiin voit myös jättää eväitä paluumatkalle ja muuta viihdykettä automatkan ajaksi.

puhdas vaatekerta voit ottaa myös toiset kengät matkustamista varten tai käyttää leirikenkiäsi
peseytymisvälineet (saippua, pyyhe yms.)  
eväät paluumatkalle vaikka käymmekin lounastamassa, matka on pitkä