Kaamosvaellus

Sisällysluettelo

Yleistä kaamosvaelluksesta
Kaamosvaellusvarusteet
1. Omat varusteet vaellukselle
2. Ryhmäkohtaiset varusteet
Varusteiden lainaus
Varusteiden valinnasta

Yleistä kaamosvaelluksesta

Kaamosvaellus järjestetään joka vuosi uudenvuoden aikaan. Joka toisena vuotena suunnataan Kilpisjärven suuntaan ja joka toisena vuonna Saariselälle. Paikat on valittu sillä perusteella, että molemmissa on riittävästi autiotupia useammallekin vaellusryhmälle. Kaamosvaelluksen luonteeseen kuuluu yleensä melko lyhyitä hiihtopäiviä ja illanviettoa autiotuvissa. Auringonvaloa ei ole montaa tuntia päivässä, joten se pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti hiihtämiseen.

Liikkuminen tapahtuu itsenäisissä, yleensä 4-8 hengen, ryhmissä. Useimmat osallistujat ilmoittautuvat ilman valmista ryhmää ja SOOPA jakaa heidät ryhmiin toiveiden, kuntotason ja kokemuksen mukaan. Ryhmät suunnittelevat itse taitotasonsa mukaisen reitin sekä ruoat. Ryhmät hyödyntävät autiotupia mikäli niissä on tilaa ja teltassakin tullaan nukkumaan muutama yö. Vaelluksen aikana on usein hauskaa, mutta väistämättä silloin tällöin kylmää ja kurjaa. SOOPAn talvivaellusten tarkoitus on koota yhteen talvivaeltavia ihmisiä. Vaellukset järjestetään vapaaehtoisvoimin, eikä siellä ole eräoppaita. Kaikissa ryhmissä on kuitenkin mukana kokeneempia vaeltajia. Jokainen osallistuja on vastuussa itsestään ja vastuullinen osa ryhmää.

Hiihtovaellukselle ei kannata lähteä huonokuntoisena, se ei ole hauskaa eikä mukavaa. Myös erilaisten vammojen syntyminen on todennäköistä. Mitään huippukuntoa ei kuitenkaan vaadita. Hiihtovaellukselle riittää normaali peruskunto eli jaksat kävellä ilman kantamusta 10-15 kilometriä ja 25kg rinkan kanssa 10km, niin kuntosi on riittävä. Tarvitset myös joitain perusvaellustaitoja kuten pystyt pitämään itsesi lämpimänä, kuivana ja ravittuna ja nesteytettynä vaelluksen aikana, sekä osaat lukea karttaa ja käyttää kompassia. Näiden lisäksi sinulla tulisi olla kokemus(ta) pakkasessa ja lumessa teltassa yöpymisestä sekä vähintään välttävä hiihtotaito.

Useimmat ryhmät syövät aamupalan ja päivällisen teltassa tai autiotuvassa. Lounas tehdään usein termospulloon ja syödään hiihtomatkan aikana. On tavallista, että ryhmä jakautuu ruokapareiksi, jotka laittavat ruokaa yhdessä. Lounaan suhteen toimitaan siten, että ruoka on yhdessä termospullossa ja ruokajuoma toisessa. Jotkin ryhmät laittavat koko ryhmälle aamupalan ja päivällisen ja jakautuvat ruokapareiksi vain lounasta varten.

Veden juominen on erittäin tärkeää myös kaamosvaelluksella ja se saattaa helposti unohtua. Vaikkei hikoilisikaan, nestettä haihtuu runsaasti mm. hengitysilman mukana. Vesipullo on hyvä kuljettaa takin alla, jolloin se pysyy paremmin sulana ja on helposti saatavilla. Lisäksi juomista on syytä kuljettaa myös termospullossa. Tuvilla kannattaa aina keittää kaikkien termarit täyteen vettä. Lisäksi myös kattilat ja sankot on hyvä täyttää, jotta vettä on koko ajan kaikkien saatavilla (muista tyhjentää vesiämpäri tuvalta poistuessasi). Maastossa vesi saadaan joko avannosta tai lumesta sulattamalla, ja telttailtaessa veden sulattaminen on lähes kokoaikainen projekti.

Ennen vaellusta on vaelluskokous. Sen tarkoituksena on, että ryhmäläiset tapaavat toisensa ja suunnittelevat reittinsä. Samalla päätetään ruokailukäytännöt ja yhteisten varusteiden kantajat. Kokoukseen kannattaa ehdottomasti tulla paikalle! Esillä on aina vaellusalueen karttoja.

Vaellukselle mennään tilausbussilla. Pakkaamisesta annetaan tarkemmat ohjeet joka vaelluksen yhteydessä. Tavoitteena on saada yli 40 vaeltajan rinkat ja ahkiot pieneen tavaratilaan. Yleensä siteet poistetaan suksista, sukset ja sauvat sidotaan paketiksi ja tavarat järjestetään bussiin ohjeiden mukaisesti. Bussin sisälle kannattaa ottaa se, mitä tarvitsee reissun aikana, ja vaihtovaatteet saunakassiin paluumatkaa varten. Paluumatkalla käydään saunassa ja syömässä. Molemmat sisältyvät vaellusmaksuun. Tavaraa voi yleensä jättää bussiin vaelluksen ajaksi, joten varavaatteita, saunakamppeita yms. ei tarvitse kuljettaa koko matkaa mukana.

Osallistujille lähetetään aina sähköposti, jossa on tarkempaa tietoa vaelluksen järjestelyistä. Viesti kannattaa lukea huolella läpi ja jos jää kysyttävää, järjestäjiin voi aina ottaa yhteyttä.

Kaamosvaellusvarusteet

Lista ei ole viimeinen sana, vaan siitä voi myös poiketa. Älä kuitenkaan jätä pois mitään, ellet todella tiedä ettet tarvitse sitä. Tarvittaessa kysy apua omalta ryhmältäsi, vaelluksen WhatsApp-ryhmästä, vaelluksen järjestäjiltä tai muilta kokeneilta talvivaeltajilta. Jos varustelistassa lukee, että tavara on välttämätön, se tarkoittaa että tavara on välttämätön, ja ilman sitä ei maastoon ole asiaa. Ne vaeltajat, jotka ovat unohtaneet välttämättömän varusteen, ovat itkeneet, valvoneet, palelleet, haavoittuneet tai kaikkea näitä yhtäaikaa.

Omat varusteet kaamosvaelluksille

Varusteet, joita tarvitset vaelluksella.

Henkilökohtaiset varusteet

metsä- tai tunturisukset + siteet	Testaa suksia, siteiden kuntoa ja säätöä ennen lähtöä. Puusukset kannattaa olla hyvin tervattu.
sauvat, joissa on isot sommat	Talvella on paksusti lunta, latusauvojen sommat eivät pysy pinnalla.
hiihtokumisaappaat + huopavuoret + varahuovat	Tai vaihtoehtoisesti siteisiin sopivat monot. Säädä suksien siteet kengillesi sopiviksi ennen lähtöä.
rinkka + rinkan suoja tai ahkio	tilavuus vähintään 60 l, mieluummin 70 – 80 litraa	2-3 kg (ahkio n. 5-10 kg)
makuupussi	Hyvä talvimakuupussi tai kaksi päällekkäin menevää, makuupussia. Pitää pystyä nukkumaan 20 asteen pakkasilla.	2-3 kg
makuualusta	Talviversio tai pari ohuempaa. Vähintään 2 cm eristettä, mieluiten 3 cm.	0,5-1 kg

Vaatetus

Tärkeää on suojata keho tuulelta, joka parinkymmenen pakkasasteen kanssa on hyytävä. Hyvä suojaava huppu vaellustakissa on tärkeä tuulensuoja. Jos huppu on huono tai sitä ei ole lainkaan on tuulenpitävä pipo välttämätön. Huomaa, että hiihtäessä et tarvitse kovin paljoa vaatetta, sen sijaan sitä on lisättävä heti pysähdyttäessä tauolle tai leiripaikkaan. Kiinnitä siis huomiota siihen, että pystyt pukemaan taukovaatteet nopeasti päälle, ja että voit tarvittaessa erittäin kylmällä kelillä laittaa kaikki vaatteesi päällekkäin päällesi.

	tuulenpitävä, hupullinen takki	Hyvin hengittävä tuulitakki tai anorakki on vedenpitävää kuoritakkia parempi valinta.
	tuulenpitävät housut	Mielellään myös kosteutta hylkivää kangasta. Kuorihousujen ja -takin tulee mennä 30-40cm päällekäin. Koska avontunturin tuuli on ankara.
	urheilukerrasto	keinokuitua tai merinovillaa (ei puuvillaa)
	lämmin pipo	tuulenpito on suositeltavaa
	rukkaset	tuulenpitävät
	sukat	napakka varsi, ei kuluneita, jotka hiertävät (ei puuvillaa)
	lämmin taukotakki	untuvatakki, paksu toppatakki, (pilkkihaalari) yms. välttämätön
	toppahousut	muiden vaatteiden päälle puettavat
	villapaita tai fleece
	villahousut tms.
	varakerrasto	esim. mikrofleece tai merinovilla (ei puuvillaa)
	kaulaliina tai kauluri ja kypärälakki
	varakäsineet
	varasukkia, vara-alusvaatteita

Henkilökohtaiset pikkutavarat:

Kaikkea tarpeellista vaellukselle. Paino yhteensä noin 1,5 kg.

	Passi,henkilökortti tai Kela-kortti	Sairaustapauksessa Ruotsissa ja Norjassa sinulla on korttia näyttämällä oikeus ilmaiseen välttämättömään hoitoon tai Kela-korvaukseen hoidosta. Ilman korttia joudut mahdollisesti maksamaan kustannukset itse ja haet myöhemmin kulut vakuutuksesta.
	partiohuivi
	vessapaperia	vesitiiviisti pakattuna, vaikka varalta kahdessa erässä
	hammasharja, hammastahna	kasvopyyhekin ehkä
	sanomalehden sivuja	kuivikkeeksi saappaisiin
	roskapussi	vähintään omille, mutta toivottavasti myös kaverin roskille
	kompassi	välttämätön
	kartta	SOOPAlta
	karttalaukku tai karttamuovi	Pitää karttasi saatavilla matkalla sekä luettavassa kunnossa.
	puukko	terävä, syttyjen vuolemiseen tms.
	otsalamppu	Välttämätön, kaamosaikaan on pimeää. Lampun valossa joutuu hiihtämään, joten tehokkuudesta on paljon iloa. Tarvitset noin 100-200lm. Lampussa olisi hyvä olla pieni teho 5-50lm telttaan ja tupaan.
	varapatterit/akut/ virtapankki	Otsalamppuun, pakkanen hyydyttää patterit tavallista nopeammin.
	suksivoiteita	pitoa ja luistoa eri keleille
	nousukarvat	Erittäin tarpeen ahkionvedossa ylämäkeen ja poikkimaalla, etenkin jos suksen pohjat tasaista muovia
	tulitikkuja	Vesitiiviisti pakattuna. Varalta kannattaa olla useampi paketti mukana ja pakattu eri paikkoihin.
	lämpökynttilöitä	Trangian tehostamiseksi, luistovoiteeksi
	kynttilöitä	pimeiden autiotupien valaisemiseksi
	heijastin	Kiinnitä rinkkaan niin, että näkyy taaksepäin. Näin perässä tulevan on helpompi havaita sinut lampullaan.
	irtoremmejä	teltan, lapioiden ym. kiinnittämiseen
	laskettelulasit	Välttämätön, myrskyä varten
	kasvomaski	kovaa pakkasta ja tuulta vastaan
	oma pysyväislääkitys
	huulirasva
	laastaria ja rakkolaastaria	jokaiselle omat Compeed tms.
	särkylääkettä
	kosteuspyyhkeitä	tai käsidesinfiointiainetta (ei tule roskaa!)
	terveyssiteet	Yllätyksiä sattuu, varaudu niihin.
	nenäliinoja
	kampa

Ruokatavarat

Vaelluksella yleensä syödään aamiainen yöpaikassa, lounas matkalla ruokatermarista, päivällinen seuraavaan majapaikkaan päästyä, sekä kohta päivällisen jälkeen iltapala. Lisäksi tarvitset mukaan paljon naposteltavaa, jota voi syödä matkalla hiihtäessä tai lyhyillä tauoilla. Ruoista tarkemmin ruoat-sivulla.
Ruoka painaa n. 0.5 – 1 kg / hlö / päivä.

muovilautanen, muki, lusikka	esim. kangaspussissa	alle 0,5 kg
juomapullo	2 x n. 1 l, jotenkin takin alle ripustettava. Voit myös korvata toisen juomapullon lisätermoksella.	2 kg täynnä
terästermos	Välttämätön, jokaisella vähintään 0,75 L. Ahkioon suosittelemme 1-2L	1-1,5 kg täynnä
ruokatermos	0,75L/hlö isosuinen termosastia lounaita varten. Pieniruokaiselle ruokaparille saattaa riittää yhteinen 1L ruokatermos.	1-1,5 kg täynnä
ruoat	puurot, keitot, padat, leivät jne.	yht. 4-5 kg
omat pikkunaposteltavat	rusinoita, pähkinöitä, suklaata, keksejä, kuivahedelmiä	100-200 g/vrk
mausteita	suolaa, sokeria, lisäksi esim. chiliä, valkosipulia, pippuria
omat juomat	esim. maitojauhe, kaakao, kahvi, tee yms.

Ylellisyystavarat

Ylellisyystavarat eivät ole vaelluksella välttämättömiä, mutta jos tiedät, että tarvitset ja jaksat niitä raahata mukana koko vaelluksen, ole hyvä.

	kamera varusteineen	Muistikorttia ja akkua ei kannatta unohtaa kotiin, pienikin jalusta auttaa saamaan parempia kuvia, koska aurinko on taivaanrannan takana.
	pelikortit	jos porukasta löytyy peliseuraa
	tupa- / taukotossut	Helpottaa elämää, jos saappaita / monoja ei tarvitse pitää jalassa kaiken aikaa.
	suppilo / ratti	Helpottaa pienisuisten juomapullojen täyttämistä. 1/ryhmä riittää
	astiapyyhe	Saat astiat kuivaksi ja pakattua nopeammin. 1/ryhmä riittää
	lumiharja	Näppärä harjata lumet pois rinkasta, ahkiosta, teltasta jne.
	pyykkipoikia ja pyykkinaru	Saat huovat / lapaset narulle kuivumaan autiotupaan, etteivät ne tipu niin helposti.
	istuinalunen	Kylmille tuvan penkeille tai hangen päälle lämmittämään.
	ylimääräinen kuppi, lusikka yms.	Jos oma hukkuu, rikkoutuu tai tarvitsette ylimääräistä kokkailussa yms.
	korvatulpat	herkille nukkujille

Varusteet saunakassiin

Vaellukseen kuuluu yleensä sauna ja ruokailu, joten sitä varten mukana on hyvä olla uusi kerrasto puhtaita vaatteita mukana. Saunakassin voi jättää vaelluksen ajaksi bussiin tai vastaavaan järjestäjien ilmoittamaan paikkaan. Saunakassiin voit myös jättää eväitä paluumatkalle ja muuta viihdykettä automatkan ajaksi.

	Matkustuspäivän ruoka & juoma	VALMIIKSI KOTONA, ellei ryhmän kesken erikseen muuta sovita.
	Puhdas vaatekerta	’ei välttämätön’, mutta mukava myös vieruskaverille
	Peseytymisvälineet (saippua, pyyhe yms)	voivat olla samat, mitkä vaelluksellakin mukana
	Eväät paluumatkalle.	Vaikka käymmekin lounastamassa, matka on pitkä. Bussiin ei tule jättää jäätymisestä vahingoittuvaa.

Ryhmäkohtaiset varusteet

Tasaisesti jaettuna yhteiset tavarat painavat n. 2 – 5 kg / henkilö. Tarvittaessa painoa voidaan tasata, mikäli joku jaksaa kantaa enemmänkin. Kuitenkin on jokaisen vaeltajan on varattava tilaa rinkkaan/ahkioon ja varauduttava kantamaan/kuljettamaan oma osansa tarvittaessa. Sairastapauksissa saatetaan jakaa tavarat uusiksi siten, että potilaan tavara jaetaan muille.

	teltta	Välttämätön: Jokaiselle ryhmän jäsenelle tarvitaan telttapaikka. Vaikka tarkoitus on hyödyntää tupia, on mukana oltava teltta, sillä tuvissa ei välttämättä ole tilaa, tai tuvalle ei välttämättä päästä. Teltta on ryhmän tärkein ensiapuvaruste.
	keitin	Yleensä yksi keitin / 2 hlö. Lisäksi kauha, vispilä, puulasta, tiskiharja ym.
	lapio	1 – 2 kevyttä retkilapiota / ryhmä.
	ensiapuvälineet	Ota mukaan vain sellaisia, joita joku ryhmässä osaa käyttää. Hyvin pitkälle pääsee laastareilla, desinfiointiaineella, tukisiteillä, parilla hakaneulalla, särkylääkkeellä yms.
	korjaustarvikkeet	Sen mukaan mitä varusteita on. Jekkulanka ja jesari ovat suositeltavia.
	lämpömittari	Kylmyyden arvioiminen tuntuman perusteella on vaikeaa. Liika vaatetus esimerkiksi makuupussissa on vaarallista, koska makuupussiin voi tiivistyä kosteutta hikoillessa, ja sen lämmittävyys voi siten huonontua merkittävästi.
	kynä	Kronikan ja tupien vieraskirjan kirjoittamiseen.
	kronikkavihko	Usein SOOPA jakaa ryhmille kronikkavihkon. Tarkoituksena on, että kukin ryhmä pitää matkastaan kronikkaa, joka laitetaan reissun jälkeen SOOPAn nettisivuille. Erityisen hyödyllistä on kertoa yllättävistä asioista.
	varasauva	Sauvan katkeaminen maastossa ei ole mahdotonta, eikä edes hirveän harvinaista. Kokoontaittuvat ovat käteviä.
	suksen varakärki	SOOPAlta tarvittaessa. Puusuksen kärjen katkeaminen ei ole todennäköistä, mutta mukana kannattaa olla varakärki. Muovisuksi on kestävämpi (pohja ei katkea), joten jos kaikilla lähtijöillä on muovipohjaiset sukset, varakärkeä ei välttämättä tarvitse ottaa mukaan.
	GPS-laite	GPS-laitteen voi ottaa mukaan, ja sitä kannattaa osata myös käyttää. Se ei kuitenkaan korvaa karttaa ja kompassia!
	kirves	Vesireikien/avantojen tekoon. Tulee myös itku, jos tuvalta puuttuukin kirves.
	tiskiharja ja tiskiaine	Myös vaelluksella on mukava välillä tiskata.

Varusteiden lainaus

SOOPAlla on n. tusina talvikelpoista telttaa 3-6 henkilölle sekä varasuksenkärkiä, lapioita ja kirveitä, joita lainataan vaellusryhmille ilmaiseksi. Lisäksi pientä maksua vastaan on lainattavissa kymmenkunta paria Norjan tai Ruotsin armeijan puusuksia siteineen, sauvoineen ja huopakumisaappaineen. Joitain taukotakkeja löytyy myös.
Asiasta lisää varustevuokraus sivulla.

Varusteiden valinnasta

Ahkio vai rinkka / ahkio + rinkka / pulkka + rinkka / ahkio + reppu

Ahkio on erinomainen kuljetuslaite, mutta edellyttää että suksista löytyy pitoa. Ohjeellinen ahkion lähtöpaino on maksimissan noin puolet vetäjän painosta. Pitoa yleensä riittää suomupohjaisissa ja puupohjaisissa suksissa (kunhan ne on tervattu hyvin ja mukana on reilusti pitovoidetta). Sen sijaan voideltavilla muovipohjilla nousukarvat ovat tarpeen, tai muuten reissusta tulee lipsumisen myötä hankala.

Hyvä perusahkio kaamosvaellukselle on EraPRO oranssi muoviahkio. Sitä ei saa kaupasta valmiina, vaan sen joutuu itse varustamaan. Ohjeita ja videoita löytyy helposti, hyvä sivu aloittaa on esim. tämä. Muita SOOPAn vaelluksilla paljon käytettyjä ovat itsetehty JR27-mallinen sekä Savotan Paljakka. Paljakka-ahkio toimii, kunhan siihen ei ole pakattu liikaa tavaraa. Fjellpulken suorine aisoineen voi olla hankalampi metsäisessä tai pusikkoisessa maastossa, mutta avotunturissa parempi kuin Paljakka. Avotunturissa vetoköysi ilman aisoja on myös osoittautunut toimivaksi.

Rinkka toimii talvellakin oikein mainiosti, kunhan vaan jaksaa sen kanssa hiihtää. On tärkeää, että rinkka ei paina yli kolmannesta kantajan painosta. On myös tarpeen pakata painopiste alemmas kuin kesällä, ja lisäksi paketin pitäisi pysyä tukevasti selässä. Huonosti rinkkaan kiinnitetyt isot esineet, kuten teltta tai makuupussi, vaikeuttavat pystyssä pysymistä.

Rinkka ja pikkupulkka -yhdistelmä on toiminut noin yhdellä henkilöllä kymmenestä, muiden mielestä se on kauhea ja toimimaton yhdistelmä. Sillä onnistuu yleensä yhdistämään vain molempien huonot puolet. Ellet ole kokeillut tätä aiemmin ja todennut hyväksi, älä kokeile onneasi nyt.

Huonokuntoiselle sekä rinkka että ahkio ovat raskaita, jos kaikki tarvittava on mukana. Tähän ongelmaan auttaa vain kuntoilu, ja tietty kaikkein parhaiten metsäsuksilla rinkan tai ahkion kanssa hiihtely ennen reissua.

Sukset ja sauvat

Hyvissä sauvoissa on suuret sommat, ja ne ovat kestävät. Ei tietty haittaa, jos ovat kevyehköt. Umpihankisauvan pituus on pidempi kuin perinteisen hiihtotyylin latusauvan. Nyrkkisääntö umpihankisauvan pituudelle on kääntää sauva lattialla ympäri, jolloin sompa tulisi asettua vaeltajan olkapään korkeudelle.

SOOPAn hiihtovaelluksella käytetään kolmenlaisia suksia, joita voidaan jakaa vielä pohjakuvioinnin mukaan alaluokkiin. Kolme suksityyppiä ovat: metsäsukset, armeijasukset ja tunturisukset.

Metsäsukset ovat pitkät ja leveät ja tarkoitettu umpihankeen alun perin metsästäjien käyttöön. Metsäsukset ovat hyvä valinta hiihtovaellukselle. Yksinvaeltaja tarvitsee umpihankeen pitkät, 260cm tai yli, sukset. Ryhmävaeltaja pärjää lyhyemmillä, koska ensimmäistä hiihtäjää lukuun ottamatta muilla on jo latu mitä hiihtää. Sopiva metsäsuksen pituus ryhmävaelluksella riippuu vähän hiihtäjän painosta ja on 170 – 210 cm. Jos olet lyhyet ja sinulla on pitkät sukset, niin kokeile ja harjoittele niiden käyttöä ylämäessä etukäteen. Metsäsuksissa on yleensä aina joko suomupohja tai kestopitopohja. Uusi suomupohja toimii hyvin, mutta kuluneen suomupohjan pitoa voi parantaa pitovoiteella tai liisterillä.

SOOPAlla on vuokrattavana armeijasuksia. Sukset ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan armeijan puusuksia tai Suomen armeijan muovisuksia. Muovisuksissa on suomukuvio, kestopitokuvio tai ei kuviota pohjassa, jolloin niitä pitää pitovoidella. Testaa vuokraamasi sukset hyvin etukäteen, erityisesti ahkion vetäminen ja ylä- ja alamäissä eteneminen.

Armeijan ovat ihan toimiva valinta, kunhan niiden kunto on tarkistettu hyvin ennen lähtöä. Puupohjaiset ja suomupohjaiset sukset toimivat hyvin pakkaskelissä, samoin voideltavat muovipohjasukset, kunhan voiteita on mukana eikä ahkiota perässä. Etenkin raskaampaa ahkiota vetäessä nousukarvat ovat tarpeen, varsinkin sileäpohjaisilla muovipohjasuksilla. Puusuksienkin kanssa pitovoidetta tarvitsee toisinaan reilusti ahkiota vetäessä. Toisaalta puupohjaiset sukset keväthangilla saattavat alkaa keräämään lunta, jolloin matkanteko saattaa olla erityisen raskasta. Tähän voi varautua voitelemalla tervan päälle runsaasti luistovoidetta ja toivomalla parasta.

Tunturisukset ovat metsäsuksia ja armeijasuksia lyhyemmät ja kapeammat. Niissä on teräksestä tehdyt reunat eli ns. teräskantit. Kantin tarkoitus on pureutua hyvin jäiseen tunturiin ja mahdollistaa kanttaaminen ja käännökset alamäessä ja nousu kovassa jäisessä rinteessä. Tällaiset tunturisukset eivät sovellu erityisen hyvin umpihankihiihtoon, mutta jotkut vaeltajat käyttävät niitä, koska ovat hankkineet ne esim. vapaalaskua varten. Kaamosvaelluksella tunturisukset ovat parhaimmillaan Käsivarressa avotunturissa Haltin suunnalla. Muualla niillä voi edetä kelkkauria tai hitaasti jonkun muun avaamaa latua.

Metsäsuksissa ja armeijasuksissa on kantaside, jolloin niihin sopii vain ns. hiihtorantillinen jalkine. Tyypillisesti tämä on kumisaapas mallia Nokian Naali tai Kaira. Näitä voit vuokrata SOOPAlta. Tunturisuksissa on oma hiihtojalkine ja lukuisia sidevaihtoehtoja.

Otsalamppu

Mukana on oltava otsalamppu. Myöskään ei haittaa, että niitä on kaksi: hyväksi todettu systeemi on erillinen tupalamppu, jossa on maltillisesti tehoa (5-50lm) ja kokoa – säästyy pattereita ja muiden silmät sokaistumiselta (jotkut myös kierrättävät huonoksi menneet patterit siihen tupalamppuun). Pimeässä suunnistamisessa ja kulkemisessa taas valoa tarvitaan enemmän. Jokaisella vaeltajan tulisi nähdä vähintään 10m otsalampun valossa (=100-200lm). Olisi hyvä, että ryhmässä olisi ainakin yksi tehokkaampi (400-1000lm) otsalamppu, ja joku varalamppu. Tehokasta otsalamppua kannattaa lainata umpisessa kärjessä etenevälle, ladusta tulee tällöin etenkin pusikossa tai muuten hankalassa maastossa paljon suorempi ja helpommin hiihdettävä.

Akustoista parhaiten toimivat litium-akustot. Etenkin kovalla pakkasella ne ovat kalliin hintansa arvoiset. Ladattavia akkuja käytettäessä, kannattaa valita eneloop-tyyppiset, jotka toimivat parhaiten pakkasella, mutta myös tavallinen alkaliparisto on hyvä vaihtoehto talvivaelluksille. Ja aina kannattaa olla mukana varaparistot, sillä vaikka niitä ei itse sattuisi tarvitsemaan, niin kaveri ryhmässä tulee niitä tarvitsemaan.

Makuupussi tai -pussit

Kaamosvaelluksella voi tulla kylmä, -20 °C on todennäköinen ja -40 °C ei suinkaan mahdoton yölämpötila. Myös kylmänä yönä on tarjettava nukkua teltassa, siksi makuupussin pitää olla riittävän lämmin. Eli järeä talvipussi. Koska ne huippupakkaset eivät suinkaan ole jokaöisiä, monesti niihin voi varautua myös ottamalla mukaan kaksi päällekkäin sopivaa, vähän vähemmän järeää makuupussia, esimerkiksi 3-vuodenajan pussin ja hyvän kesäpussin (siis sellaisia, joissa tarkene Lapissa, ei mitään keskieuroopankesäpusseja). Sisäpussin olisi hyvä olla untuvaa ja ulommaisen pussin keinokuitua.

Kahdella pussilla lämpötilan säätö on helpompaa, sillä tuvassa lämpötila on yleensä plussan puolella, jolloin järeässä talvipussissa on kuuma nukkua, mutta tuvan vetoisuuden vuoksi voi olla hankala nukkua myös pussitta. Kylmänä telttayönä ne pussit voi sitten pukea päällekäin. Teltassa lämpötila on muutaman asteen tai jopa kymmenenkin astetta lämpimämpi kuin ulkona.

Jos sinulla ei ole talvikäyttöön soveltuvaa makuupussia, niin tutustu näihin ohjeisiin ennen sellaisen hankkimista tai lainaamista:

Opas makuupussin valintaan

Kahden makuupussin yhdistelmä pakkaseen

Makuualusta

Erittäin tärkeä varuste ovat kunnolliset makuualustat. Hyvät makuualustat eivät ole kovin kalliita, niihin kannattaa siksikin panostaa. Noin 3 cm solumuovia on hyvä määrä. Ilmatäytteisen talvikelpoisen alustan lisäksi on hyvä varata alle vielä ainakin 1 cm solumuovia. Pari 1,5 cm solumuovialustaa on toimiva ratkaisu, ainoa negatiivinen puoli on suuri koko, mutta koska ne eivät juuri mitään paina, ne kannattaa ottaa varalta mukaan.

Makuualusta vaikuttaa nukkumismukavuuteen usein enemmän kuin makuupussi. Lähes aina teltassa palelevalla on huono makuualusta. Ilmatäytteisten alustojen paras puoli on nukkumamukavuus tuvan kovalla laverilla, sen sijaan niiden täyttäminen ja tyhjentäminen teltassa on turhauttavaa sekä ne voivat rikkoontua matkan aikana.

Teltta

Telttojen tulee olla talvikelpoiset kohdealueella. Jos et tiedä, onko telttasi talvikelpoinen, kysy kokeneemmilta. Tunturissa hyvä tuulenkesto on välttämätön. Lumiliepeet ovat hyvät, mutta eivät välttämättömät, kunhan teltta pystytetään riittävän hyvin. Kiiloina kannattaa käyttää suksia ja sauvoja. Jos telttaan majoittuu vain 2 henkilöä, muutama lumikiila on tarpeellinen lisä teltan pystyttämisessä. Pienemmät kesäkiilat voi sen sijaan jättää kokonaan pois matkasta.

SOOPAn teltat ovat tunnelitelttoja isolla absidilla, ilman lumiliepeitä. Absidi on teltan ”eteinen”, johon voi sijoittaa rinkan ja riisua kengät ja ulkovaatteet. Kooltaan teltat ovat pääosin 3 tai 4 hengen telttoja. Tutustu telttaan mieluiten jo ennen vaellusta, jotta sen pystyttäminen sujuu tarvittaessa ilman ongelmia.

Teltan absidissa voi keittää ruokaa varovasti sinoli- tai kaasutrangialla. Bensakeittimen käyttö SOOPAn teltassa on lähtökohtaisesti kielletty. Omassa teltassasi voit käyttää hyvin tuntemaasi keitintä, mikäli kaikki ryhmän jäsenet sen sallivat. SOOPAn teltassa bensakeitintä saa käyttää vain hallituksen luvalla. Kaikissa vahinkotapauksissa käyttäjä korvaa kaikki teltalle aiheutuneet vahingot.

Keitin

Keittimeksi käy esim. sinolikäyttöinen Trangia tai bensakeitin. Mukaan kannattaa varata riittävästi polttoainetta. Huomaa, jos sulaa vettä ei löydy, niin suurin osa polttoaineesta kuluu veden sulatukseen lumesta. Tuvissa voi hyödyntää kaminaa ja mahdollista kaasuliettä.

Kaasukeittimiä emme suosittele talvikäyttöön, mutta käyttö on mahdollista, mikäli kyseessä on esilämmityksellä varustettu malli tai kaasuna käytetään puhdasta propaania (useat talvikaasutkaan eivät toimi talvella alle -15C pakkasella). Huomaa, että myös kaasun menekki on kova, mikäli lumi joudutaan sulattamaan kaasulla.

Bensakeitin toimii hyvin pakkasella, mutta vaatii perehtyneisyyttä ja kokemusta. Keitintyypeistä se on ehdottomasti vaarallisin ja ei siten sovellu aloittelijalle.

Polttoainetta tarvitaan vähintään per keitin: sinolia n. 2 litraa, bensaa n. 2 l, propaanikaasua n. 2 * 450 g. On tyypillistä, että alle puolet ko. määrästä kuluu kaamosvaelluksella, kulutus riippuu paljolti vesipaikoista (letunpaisto vie myös runsaasti) ja tupien varustuksesta. Huonolla tuurilla ko. määrätkin voivat jäädä niukoiksi.

Sinolitrangian talvikelpoisuutta voi lisätä huomattavasti ottamalla mukaan trangian alle sopivan kuumuutta kestävän levyn (tai tasaisen halon edelliseltä kämpältä) ja tuikkukynttilöitä. Levy estää trangiaa vajoamasta lumeen, ja tuikkua voi polttaa trangian polttimen alla palamisen tehostamiseksi.

Kaasukeittimen käyttö on edullisempaa, kun puhtaan propaanin lisäksi ottaa mukaan kesäkaasua, jolla voi keitellä tuvissa.

Korjaustarvikkeet

Korjaustarvikkeisiin kannattaa pakata ainakin ohutta rautalankaa (jekkulanka), vahvaa lankaa ja neula, ilmastointiteippiä (ns. jesari), siteisiin passaavia ruuveja, kunnollinen monitoimityökalu, joitain nauloja ja epoksiliimaa. Suksen varakärki tulee olla mukana ainakin, jos ryhmässä on puusuksilla liikkuvia. SOOPAlla on varakärkiä, joiden kiinnityksessä auttaa saha tai pora, mutta jesarikin varmaan toimii paremman puutteessa. Ilmatäytteisten makuualustojen käyttäjien kannattaa muistaa paikkaustarvikkeet.

Erityisesti itsetehtyjen ahkioiden kanssa liikkuvilla on syytä olla hyvät varaosat ja työkalut mukana.